Terveisiä aurinkoisesta Lissabonista ja Web Summit -tapahtumasta, jossa vietin viime viikon seuraamassa noin 30 markkinointi- ja mainonta-aiheista puheenvuoroa. Mitä tapahtumasta jäi mieleen? Tässä lyhyehkö yhteenveto.
?Vastuullisuus: Fake news, vihapuhe, me too-ilmiö ja yksityisyydensuoja nousivat esiin monissa puheenvuoroissa. Mainostajilta on takuulla odotettavissa vastuullisempia valintoja niin mainonnan keinoihin kuin sisältöihin liittyen. Vastuullisuuden vastaisku negatiivisuudelle ja yksityisyydensuojan loukkauksille näkyy selvästi esimerkiksi markkinoijien puheessa dataan ja brändityön merkitykseen liittyen. Rakentamalla vaikuttavaa ja positiivista brändiä pysytään negatiivisuuden ja toistuvien kohujen yläpuolella.
?Datapuhe: “Big Data” ei ole enää tulossa, vaan jo täällä… tai jo menossa. Tekoälyn ansiosta päästään raportointi- ja analyysirumbasta “automaattiohjaukseen”. (Reporting -> Predict & Decide) Tämä näkyy vaikka digikampanjoissa niin, että esim. Facebookin “musta laatikko”, eli algoritmit, tuottavat usein parempia tuloksia kuin käsipelillä kohdennetut kampanjat.
?Brändi tulosten ajurina: Yksi viite datapuheen hiipumisesta on brändipuheen nousu teknologiapainotteisessa seminaarissa. Se liittyy myös vastuullisuuteen ja verkkomaailman negatiivisiin lieveilmiöihin. Hyvä, positiivinen brändi on ei vain pinnalla pitävä vaan tuloksia isosti ajava tekijä.
Tässä yhteydessä esimerkkinä käytettiin useammassa puheenvuorossa Amazonia, mikä saattaa olla yllättävää, mutta täysin loogista. Kun Amazon puskee omaa private-label bulkkivalikoimaa, vahva brändi on se mikä pitää pinnalla. Suklaapähkinävoitahna ei pärjää siinä missä Nutella porskuttaa. Myös Amazonin omaa brändäystyötä nostettiin esille: verkkokauppajättiläinen ei brändää itseään taktisilla etu-hyöty-ja-hinta -viesteillä, vaan tunteella siitä että se on hyvien puolella ja kauppiaan kaveri.
Jopa Google muuttuu suuntaan, joka korostaa brändin rakentamisen merkitystä. Google lisää hakutuloksissa toimintoja, jotka eivät johda klikkauksiin markkinoijan sivustolle. Silloin täytyy löytää keinoja vahvistamaan asemiaan siellä, vaikka omaan “mittausputkeen” ei saisi klikin klikkiä.
?Generation Hustle: Maailman muutos, eli teknologia (iPhone:n julkaisu mainittu yhtenä ajurina), poliittinen myllerrys ja sosiaalinen media luonut täysin uudenlaisen, hyperaktiivisen ja tiedostavan kuluttajan. Markkinointi tälle porukalle on tekoja. Ihmiset ova media, jolloin lähestymistapa on “participation, not persuasion”.
?Isot Ideat kunniaan: Isosti ajattelemisen ja eeppisten ideoiden puolesta puhuivat jopa taktisen digimarkkinoinnin gurut. Koska “digimaailma” on mahdottoman pirstaloitunut, pieni osaoptimointi hukkuu helposti kohinaan. Pankki kannattaa räjäyttää sellaisella idealla, jonka julkaisua edeltävänä yönä ei saa unta siltä jännitykseltä.
?Nopea luovuus on olennaista: Tekoäly, analytiikka ja ylipäänsä internetin 24 tuntia vuorokaudessa sykkivä hyperaktiivinen pulssi tuottaa markkinoijan tekemisille välittömän “feedback loopin”. Siksi täytyy olla valmis kokeilemaan paljon ja kokeilemaan nopeasti. Nopeus on valttia. Tämä tuottaa haasteita markkinointitoimistoille, joiden täytyy mukautua asiakkaan rytmiin. Jos olutbrändin sponsoroima jalkapallojoukkue voittaa tai häviää Barcelonassa lauantai-iltana, lopputulokseen reagoivien luovien täytyy olla linjoilla per heti.
Summa summarum: Noin 30 puheenvuoroa markkinoinnista ja mainonnasta jättävät hyvän kuvan siitä, mistä maailmalla nyt puhutaan ja mitä tärkeänä pidetään. Sen hahmottaminen on hyvä syy käydä Web Summitin kaltaisessa seminaarissa. Ja digitaalisen markkinoinnin tulevaisuus on jo täällä: tekoälyt, algoritmit ja big datat eivät ole enää “tulossa”. Ne ovat vapauttaneet mainostajat taas perusasioiden äärelle: miettimään brändiensä olemusta ja kehittelemään Isoja Ideoita. Myös vuonna 2019 menestyvä markkinoija palvoo perusteita. Jatkossa entistä vastuullisemmin.
Palautetta tai kysyttävää? Soita tai lähetä viesti ?
Julius Jansson
julius.jansson@hopkins.fi
040 186 5278
