Digitaalisen analytiikan CARE-malli on johtamisen työkalu

Mikko Piippo

Markkinointijohto voi parantaa digitaalisen analytiikan vaikuttavuutta, kun keskustelu siirretään tasolta “mitä mittaamme?” tasolle “miten analytiikka ohjaa toimintaa ja päätöksiä?” 

CARE-malli tarjoaa tähän selkeän ja käytännöllisen kehyksen.

Malli toimii prosessina, joka ohjaa datan keräämistä, analyysien tekemistä, suositusten muodostamista ja kokeilujen toteuttamista. Malli ei rakenna funnelia eikä määrittele mittaristoa, vaan keskittyy analytiikan ohjaamiseen johtamisen näkökulmasta.

Lähtökohta on siis toinen kuin pelkästään markkinoinnin tarpeista lähtevässä analytiikassa. Markkinoinnin lisäksi on huomio kiinnittyy esimerkiksi käyttäjäkokemukseen, liiketoiminnan kasvuun ja palvelukehitykseen.

Miksi johtaminen tarvitsee CARE-mallia?

CARE ratkaisee organisaatioiden tyypillisiä ongelmia

Organisaatiot eivät saa analytiikasta liiketoiminnallista hyötyä, kun aika kuluu datan keräämiseen, tulipalojen sammuttamiseen ja dashboard-projekteihin.

Analysointi jää silloin ohueksi, suosituksia ei synny ja kokeilukulttuuri ei pääse käynnistymään.

CARE-malli ohjaa huomion oikeisiin asioihin:

Näin CARE ohjaa analytiikan painopisteen raporteista oivalluksiin ja oivalluksista toteutukseen.

Analyyttinen kyvykkyys muodostuu neljästä vaiheesta

Tiimi voi ymmärtää analytiikan vahvuudet ja heikkoudet, kun se tarkastelee prosessia neljän vaiheen kautta.

Päätöksenteko selkeytyy, kun keskustelu keskittyy kysymykseen:

 “Missä vaiheessa prosessi jumiutui: keräämisessä, analyysissa, suosituksissa vai toteutuksessa?”

Priorisointi helpottuu, kun resurssit ohjataan oikeisiin vaiheisiin

Tämä auttaa ohjaamaan analytiikan resursseja oikealla tavalla. Tiimi voi arvioida, onko järkevää kerätä enemmän dataa vai edetä suoraan suosituksista (R) kokeiluihin (E). 

Usein tehokkain etenemistapa on R→E, koska se tuottaa näkyvimpiä tuloksia lyhyellä aikavälillä. Tämä toki edellyttää, että kerätty data on riittävän luotettavaa.

Raportointi muuttuu päätöksenteon tueksi

Menneisyyden raportoinnin sijaan painopisteen pitäisi kohdistua tulevaisuuteen.

CARE auttaa esittämään jokaisen analyysin yhteydessä kysymyksen:

 “Mitä meidän pitäisi tämän perusteella tehdä ja milloin toteutamme sen?”

Raportin perusteella tämä ei onnistu: tarvitaan analyysiä.

Ketterä kokeilukulttuuri juurtuu helpommin

Organisaatio tuo oppimisen osaksi arkea, kun suositukset johtavat toistuviin kokeiluihin.

Kokeilut eivät jää irrallisiksi toimenpiteiksi, vaan muodostuvat osaksi markkinoinnin ja verkkopalvelun kehitystyön johtamissykliä.

Esimerkkitilanne: B2B-palveluyritys

B2B-yritys voi hyödyntää CARE-mallia näin:

Johtoryhmä voi arvioida kvartaalitasolla, kuinka monta suositusta tehtiin, kuinka moni niistä toteutettiin ja mitä oppeja saatiin. Tämä muodostaa analytiikan johtamisen syklin.

Useimmissa organisaatiossa kukaan ei vastaa tästä ketjusta. Analytiikkatiimi vastaa datan keruusta, analyysit putoavat markkinoinnin ja analytiikan väliin. Suositukset perustuvat johonkin muuhun kuin analyysiin. Kokeilut jäävät satunnaisiksi eivätkä pohjaudu dataan.

Mitä muuttuu, kun organisaatio ottaa CARE-mallin käyttöön?

Analytiikan ja datan vaikuttavuus paranee, kun organisaatio

CARE tekee analytiikasta johtamisen työkalun, koska se keskittyy oivalluksiin ja niiden toteuttamiseen, ei raporttien määrään.

Usein kysytyt kysymykset CARE-mallista

Kiinnostuitko?

Kiinnostaako kokeilukulttuuri ja johtaminen CARE-mallilla? Laita meille viestiä niin jutellaan lisää!

Artikkelit samasta aiheesta

Kiinnostuitko tästä aiheesta?

Soita meille 020 788 8120 tai täytä alla oleva lomake niin jatketaan juttua!